Runomaraton 2019

24.3.2019

Iiro Rantala (valokuva Dayoung Lee)
Iiro Rantala (valokuva Dayoung Lee)
Veera Tuomi, Mirkku Mattila ja Kristiina Wallin (Valokuva Henrietta Soininen)
Veera Tuomi, Mirkku Mattila ja Kristiina Wallin (Valokuva Henrietta Soininen)
Matti Nurminen (valokuva Heikki Hult)
Matti Nurminen (valokuva Heikki Hult)

Lempäälän Runomaraton pidetään lauantaina 13.4.2019 Lempäälän Ehtookodossa (Nyk. Kotokampus) Katepalintie 9, Lempäälä alkaen klo 14.00.

Musiikilla iso rooli tämän vuoden Runomaratonilla

-       teemana runon musiikki - musiikin runo

 

 

Runoja flyygelillä

Muusikko Iiro Emil Rantala on suomalainen pianisti ja säveltäjä. Hän on jazzyhtye Trio Töykeiden perustaja ja on säveltänyt muun muassa pianokonserton sekä musiikkia useisiin musikaaleihin. Rantala on myös juontanut televisio-ohjelmia.

Runomaratonilla Iiro improvisoi musiikin kahdessa eri sessiossa esitettyihin runoihin. Ensimmäisen jakson runot on valinnut Runo ja Sanataide ry:n Runoklinikka, joka myös esittää runot. Jokaisen runon Iiro improvisoi musiikiksi flyygelillä. Toisessa sessiossa on yleisöllä mahdollisuus pyytää sävellys omaan toiverunoon. Runon voi esittää tai lukea joko itse tai Runoklinikkalaiset voivat sen esittää.

 

Pinnan alla

Pinnan alla on runoja, improvisoituja äänimaisemia ja sävellettyä musiikkia yhdistävä teos, joka kuljettaa syvään ja syvän läpi. Se vie kuulijan metsän, meren, hiljaisuuden ja toivon kerroksellisiin rakenteisiin, joissa liikahtelevat hienovaraisesti valo, aika ja ajattomuus. Musiikki ja runot luovat tilallisuuksia, liikettä ja pysähtymisen suuntia.

Kristiina Wallin: runot

Mirkku Mattinen: sello

Veera Tuomi: saksofoni, sansula ja perkussiot

 

Paloheimon parissa

Lausuja, näytteljä Matti Nurminen tutustuttaa yleisön Oiva Paloheimon tuotantoon.

Kirjailija Oiva Paloheimo (1910 – 1973) asui perheineen Vesilahden pappilan pihapiirissä sijaitsevassa pirtti-luhtirakennuksessa vuosina 1946 – 1952. Hänen puolisonsa Sirkka-Liisa oli silloisen kirkkoherra Kalle Kahiluodon tytär ja lapsia oli kolme, poikaa ja kaksi tytärtä. Vesilahden vuosia pidetään Oiva Paloheimon kirjailijauran tuotteliaimpana aikana. Tuolloin syntyi paljon rakkausrunoja ja juhlaruno Vesilahden täyttäessä 600 vuotta. Huomattavin tuotanto syntyi pappilassa, Hakalan pirtissä ja Sakaselän saaressa.

 

Ympäristö, ilmasto ja kierrätys

Runoklinikka tuo esityksessään iholle ja ajatuksiin kestävän kehityksen, luonnon kiertokulun, kierrätyksen ja ilmastonmuutoksen. Ensin alkuun aiheeseen liittyvien runojen etsintä tuntui vaikealta, mutta yllätykseksi aiheeseen liittyviä tekstejä löytyy jo usean vuosikymmenen takaa.